Kunhan vaan kyselen?
KariX
1. kesä, 2022
Itämerta edempänä ajattelemassa
Tyynimeri rajoittuu Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan sekä Aasiaan. Alue on tärkeä Yhdysvalloille. Samalla kun Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO näyttää laajenevan, Kiinan vaikutusvalta työntyy Yhdysvaltoja lähemmäksi.
Nato-uutisten aaltoillessa Euroopassa, Kiinan ulkoministeri Wang Yi on Euroopan median katveessa kiertänyt Tyynenmeren saarivaltioita solmien siellä sopimuksia, joista tihkuu tietoja, että niihin saattaa sisältyä myös sotilaallisia ehtoja.
Olemme nähneet, kuinka Venäjä pyrkii Euroopassa saamaan Mustanmeren vaikutusvaltansa alle. Rajatussa kuvassa Krimin ja Itä-Ukrainan vallattuaan, näyttää esteenä Venäjän tavoitteille olevan enää Turkin vaikutusvalta alueella.
On mahdollista, että Euroopan Unionin Venäjälle kohdistamat talouspakotteet voivat saada Kiinan ostamaan Venäjältä öljyä ja maakaasua ja taloudelliset pakotteet kääntyvät EU:ta itseään vastaan. Mikäli Kiinasta tulee Venäjälle myönteinen kauppakumppani, sellainen rooli on arvelluttavaa.
Isossa kuvassa Kiinan tarkoitusperät eivät ole kehitysaputyön kasvattaminen, vaan kohdealueen luonnonvarojen hyödyntäminen sekä oman sotilaallisen vaikutusvallan laajentaminen. Pahimmassa tapauksessa se tarkoittaa Tyynenmeren saarilla saarten muuttumista sotilastukikohdiksi, ja elämiseen sen ehdoilla.
Venäjän poliittinen kehitys on kääntynyt autoritarismiin, se on paluuta kommunismiin, jossa mukana on kansalaisten hallinta pakkokeinoin ja rajoituksin. Kyse on suurvalta-aseman palauttamisesta, jota myös Kiina omilla toimillaan havittelee ympäri maailmaa.
Muualla maailmassa Venäjälle tärkeitä kauppakumppaneita ovat mm Brasilia, Argentiina, Ecuador ja Meksiko. Öljyvaroista rikkaan Etelä-Amerikan maiden poliittinen suuntaus ratkaisee, kuinka paljon ne haluavat tehdä yhteistyötä Kiinankin kanssa. Kiina tarjoaa rahoituskumppanuutta mitä erilaisimpiin tilanteisiin, kuten esim. rautatie- ja satamahankkeiden rahoittamista Afrikassa.
Pohjoinen ja Eteläinen Tyynimeri rajoittuvat Filippiinien mereen, jonka lähistöllä ovat Australia, Taiwan, Japani sekä useita saarivaltioita. Tällä alueella Kiinan asevoimilla on voimakas vaikutus.
Kiinan ja Venäjän toimissa on havaittavissa, että omaa valtaa lisätään voimakkaasti alueilla, jossa poliittinen suuntaus on vasemmalla tai sitten maa on epävakaassa tilassa. Suurvalta-asemassa on perimmiltään kyse öljyn, kaasun, kullan, merialueiden sekä satamien hallinnasta. Kun siihen lisätään ”ihmisten hallinta”, ilman salaliittoteorioita voidaan puhua uudesta maailman järjestystä, sillä alusmaiden tehtävä on olla tuottelias suurvallalle.
Maailman kahtiajakautuminen näyttää huolestuttavalta. Vielä toistaiseksi Kiinan kommentit Venäjän toimia kohtaan ovat olleet hyvin hiljaisia, mutta hiljaisuus tarkoittaa minusta hyväksyntää.
Sota luo kaaosta, ja kaaosteoriassa systeemin lopputulosta ei voida ennustaa systeemin alkutilasta. Minä toivon maailman päättäjiltä viisautta ja halua kääntyä rauhan ratkaisujen puoleen, joka on paluuta järjestykseen. Minusta Ukraina taistelee tällä hetkellä järjestykseen palaamisen puolesta.