Kunhan vaan kyselen?
KariX
12. kesä, 2022
Syyriasta käydään kauppaa
Kuinka Ukrainan kriisi muuttaa aluepoliittista dynamiikkaa
Presidentti Erdoganin odotetaan piakkoin tekevän kauan odotetun siirtonsa TelRifaatSyrian suhteen
Julkaistu: 12. kesäkuuta 2022 klo 10.31
Sami Moubayed, kirjeenvaihtaja
Venäjän presidentti vaatisi strategista muutosta Turkin suhtautumiseen Ukrainan kriisiin
Kuvan luotto: Ador Bustamante/Gulf News
Marraskuussa 2021 Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan suunnitteli uutta sotilaallista operaatiota Syyriassa, jonka tarkoituksena oli valloittaa Aleppon pohjoispuolella sijaitseva Tel Rifaat. Hän väitti, että kurdiseparatistit olivat paenneet tänne vuonna 2018 sen jälkeen, kun turkkilaiset edustajat valloittivat ja miehittivät Afrinin kaupungin. Koska se oli lähellä Turkin rajaa, Erdogan halusi sen olevan vapaa kurdien sotilaallisesta vaikutuksesta.
Tämä operaatio ei kuitenkaan koskaan toteutunut, koska amerikkalaiset eivät hyväksyneet sitä eivätkä venäläisetkaan. Hän on nyt ilmoittanut elvyttävänsä hankkeen, koska hän kokee, että Ukrainassa meneillään olevan konfliktin vuoksi molemmat maat olisivat halukkaampia ottamaan hänet vastaan, vaikkakin hyvin erilaisista syistä.
Alueiden vaihdot
Kun Erdogan esitti idean seitsemän kuukautta sitten, hän ehdotti alueiden vaihtoa venäläisen kollegansa Vladimir Putinin kanssa. Vastineeksi vihreästä valosta Tel Rifaatiin marssimiseen hän luopuisi vaatimuksistaan noin 40 kylään M4-moottoritien eteläpuolella, Idlibin kaupungin eteläpuolella. Alueiden vaihdot olivat yleisiä Erdoganin ja Putinin välillä siitä lähtien, kun Venäjän armeija astui Syyrian taistelukentälle syyskuussa 2015.
Vuoden 2016 puolivälissä hän katsoi pois Itä-Alepposta vastineeksi siitä, että hän lähetti joukkonsa valloittamaan Jarablusin, Azazin ja al-Babin rajakaupunkeja. Kaksi vuotta myöhemmin hän teki sen uudelleen Itä-Ghoutassa vastineeksi Afrinin kaupungista, joka sijaitsee Venäjän vaikutuspiirissä. Molemmat johtajat olivat tulleet hyvin toimeen Syyriassa, vaikka tammi-helmikuussa 2020 vallitsi lyhyt jännitys, joka johti siihen, että venäläiset kaappasivat yksipuolisesti alueita Turkista, kuten Khan Sheikhoun.
Vuoden 1998 Adana-sopimus
Tällä kertaa Putin ei kuitenkaan ollut kiinnostunut mistään uudesta aluevaihdosta, sillä Erdoganin täytyi ensin täyttää osansa Sotšin lomakeskuksessa 2018 antamasta lupauksesta puhdistaa Idlib Hayat Tahrir al-Shamista (HTS).
Lisäksi Putin halusi hänen elvyttävän vuonna 1998 allekirjoitetun Adanan sopimuksen Syyrian kanssa. Se palauttaisi diplomaattiset suhteet Damaskoksen ja Ankaran välille ja luo yhteisiä turvallisuuskomiteoita. Se olisi antanut syyrialaisille täyden hallinnan heidän puolellaan rajojaan ja tunnustanut Syyrian suvereniteetin kaikkiin Turkin tällä hetkellä hallinnassa oleviin kaupunkeihin ja kyliin.
Vastineeksi syyrialaiset lupasivat pitää kurdiseparatistit poissa raja-alueelta ja sallia turkkilaisten päästä 5 km:n päähän kurdimilitantteja takaa, mutta vasta ilmoitettuaan Syyrian viranomaisille ja saatuaan heidän hyväksyntänsä. Adana antoi turkkilaisille oikeuden tulla väliaikaisesti Syyrian alueelle, ei perustaa pysyvää tukikohtaa.
Putin oli ehdottanut muutoksia alkuperäiseen tekstiin, joissa vaadittiin venäläisten sotilaiden sijoittamista Syyrian ja Turkin rajalle, jotta Erdogan saisi lisäturvaa ja laajentaisi aluetta, jolle turkkilaiset voisivat uskaltaa. Vaikka Erdogan ilmaisi tukensa Putinin aloitteelle, Adanan sopimuksen elvyttämiseksi ei ryhdytty vakavasti.
Vuoden 2022 vaihtosopimus
Ukrainan kriisi tuli mukana helmikuussa. Huolimatta siitä, että Erdogan oli alun perin omaksunut jonkin verran neutraalin kannan konfliktiin, hän on alkanut siirtyä Amerikan kiertoradalle tarjoamalla Ukrainalle droneja ja toivottaen tervetulleeksi ukrainalaisia pakolaisia.
Tilanne muuttui, kun Ruotsi ja Suomi hakivat yhteistä Naton presidenttiä Joe Bidenin toiseksi, lupaamalla heille nopean jäsenyyden, saattamalla sekä Putinin että Erdoganin hyökkäykseen ja takaisin samaan veneeseen. Venäjän presidentti liikuttaisi taivaan ja maan estääkseen tehostetun Naton, kun taas Erdogan ei koskaan sallisi sitä, koska nämä kaksi Pohjoismaata olivat perinteisiä Kurdistan Workers Partyn (PKK) kannattajia, joita hän piti "terroristijärjestöinä". Presidentti seuraa myös Turkin ensi kesäkuussa pidettäviä presidentinvaaleja.
Erdogan yrittää nyt tehdä vaihtosopimuksen, joka on hyvin erilainen kuin ennen. Jos Putin allekirjoittaa Syyrian operaation Tel Rifaatissa, Turkki käyttää edelleen veto-oikeuttaan Naton laajentumiselle. Jos Yhdysvallat hyväksyy hänen Tel Rifaat -seikkailunsa, hän voi jättää vastalauseen Ruotsin ja Suomen jäsenyyshakemuksista. Jos Putin tekee sopimuksen Erdoganin kanssa, hän odottaa turkkilaisten maksavan hänelle takaisin, ei tällä kertaa Syyriassa, vaan Ukrainassa.
Toisin kuin aikaisemmat sopimukset vuosina 2016-2018, Erdogania ei pyydetä luopumaan Syyrian alueesta vastineeksi Tel Rifaatista, koska nykymaailmassa se on Putinin viimeinen huolenaihe. Venäjän presidentti vaatisi strategista muutosta Turkin asenteesta Ukrainan sotaan, Turkin aluevesien, ilmatilan ja Venäjä-solidaarisuuden kautta YK:ssa tapahtuvaa muutosta.
Sami Moubayed on syyrialainen historioitsija ja entinen Carnegie-tutkija. Hän on myös kirjoittanut Under the Black Flag: At the Frontier of the New Jihad.
Lähde:
KariX on erimieltä kirjoittajan kanssa PKK kannattajista, Suomi ja Ruotsi toimii vain EU:n antamien pakolaisasetusten mukaisesti. Kumpikin maa tuomitsee terroristisen toiminnan kaikkialla. Turkin maa-alue sopimukset Venäjän kanssa Syyriasta, tuntuu käsittämättömältä. Syyrian sota ei tule loppumaan.
KariX