Kunhan vaan kyselen?
KariX
29. heinä, 2022
Poliisin resurssit
Sisäinen turvallisuus
Mediassa on saanut lukea sairaanhoito henkilöstön ylikuormittumisesta. Uusia sairaanhoitajia ei ole tulossa työmarkkinoille ja alalla vaikeuttaa pula osaavasta henkilökunnasta.
Poliisivoimilla alkaa olla samoja piirteitä.
Poliisiliiton järjestöpäällikön mukaan 94% poliiseista kokee olevansa ylikuormittunut.
Olemme tilanteessa jossa hallituksemme joutuu joka vuosi lisäbudjetin kautta turvaamaan edes jonkinlaisen toiminta edellytyksen poliiseille.
Hallituksen olisi tehtävä budjetti tilanteen edellyttävällä tavalla. Ict kulut ovat nousseet, kalustohankinnat tämän päivän turvallisuuteen olisi hoidettava.
Poliisien määrä on kuitenkin lähes sama kuin 2010.
Poliisi on joutunut vähentämään mm. Liikenteen valvontaa ja partioimista alueilla pelkästään resurssipulan takia.
Uusia haasteita on tulossa, rajojen avoin tilanne antaa myös ei toivottujen aineksien pääsyn maahamme. Valvontaa on lisättävä, sekä tietojärjestelmät saatava ajanmukaiseksi.
Poliisia kuormittaa myös hälytykset, työtaakka kasvaa. Samalla kansalaisten turvallisuudentunne alkaa rapistua.
Tilanne jossa ollaan, tarvitsee vakaata rahoitusta muuttuvan maailmankuvan mukaan. Uhkia tulee riittämään.
Poliisien määrä eikä palkkaus vastaa nykypäivän tilannetta.
Vanhemman konstaapelin palkkaus 2017 asti on ollut alenemassa, henkilömäärää on supistettu.
Poliisien määrän pitäisi 2022 olla 7500 jota epäilen.
2018 poliisien määrä oli n.7000 joka vastasi 1. poliisia 800 asukasta kohti.
Vastaava luku Euroopassa on 1. poliisi 400 asukasta kohti.
Selonteon pohjalta tulisi poliisien kokonaismäärää nostaa 8400, tämäkään ei riitä, sillä päästään vain n. 1 poliisi 650 asukasta kohti. Eurooppalainen taso jää edelleen saavuttamatta.
Edellisen pohjalta voidaan todeta poliisien määrän olevan riittämätön.
Turvallisuuspolitiikassa ei poliittinen kanta saa olla esteenä.
Valtion on turvattava kansalaisten turvallisuus.
Tilastot jotka kertovat rikollisuudesta eivät ole ajantasaisia, poliisin on ollut mahdoton tarttua jokaiseen hälytykseen tai pienempiin rikoksiin. Nyt toimitaan priorisoimalla.
2021 keskimääräinen rikoksien tutkinta aikaa on pidennetty 111 päivästä 136 päivään.
Yleisen syyttäjien toiminta mahdollisuuksia pitäisi parantaa rikoksien selvityksien nopeuttamiseksi.
Tutkinta aika on usein resurssi pulan takia pitkä. Tutkinta aika voi kestää pahimmillaan jopa 1,5-2 vuotta. Jos rikoksen tekijä on saanut olla vapaalla jalalla niin rikoksia on voitu lisätä tutkinta ajan puitteissa. Samalla tekijä voi saada paljousalennusta teoistaan. Tämän jälkeen tekijä valittaa Hovioikeuteen valitusajan puitteissa. Rangaistus voi pienentyä tai pysyä samana.
Maria Ohisalo puhui Kalevan haastattelussa 20.5.2021,
’’Selonteon mukaan syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat edelleen Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Pandemian aikana ja sen pitkittyessä on havaittu, että riskiryhmien pahoinvointi on vaarassa kasvaa, millä voi olla vaikutuksia myös sisäiseen turvallisuuteen’’. Lausuntoa ei olisi tarvinnut antaa, helpompi olisi ollut sanoa etten tiedä nykyistä tilannetta. Poliittisesti ajatellen puolueet vetävät aina ennen vaaleja tämän ässän hihastaan. ’’Poliiseja tarvitaan lisää’’. Mitä turvallisuuden eteen on tehty, määrärahat aina alijäämäiset, poliisien määrää tuntuu aina laskevan. Vaihtoehto on, jos haluaa muutosta. Se on vain hyväksyttävä ja annettava ääni sille joka todella on valmis tekemään asioita tilanteen parantamiseksi.
Ohisalon tulkinta sinänsä vaikuttavista tekijöistä ei ole aivan tyrmättävissä, Elokapina ja vihreät ovat aiheuttaneet lisätöitä poliisille, istumalla autojen kulkuväylillä. Toiminta on muista poliisin hälytystehtävistä pois. Todellisuudessa uhkatekijät ovat ihmiskauppa, talousrikokset, erillaiset some huijaukset, seksuaalirikokset, henkilöön kohdistuva väkivalta, alkoholi- ja liikenne rikkomukset, varkaudet, huumerikollisuus. Natoon liittymisen myötä on myös huomioitava mahdollisuus terrorismiin sekä yhteiskunnallisten muutoksien myötä, kouluissa tapahtuvat väkivalta rikokset.
Kari Pohjola Kristillisdemokraatit