Kunhan vaan kyselen?
KariX
17. loka, 2022
Huoltovarmuutta, onko meillä kansalaisilla siihen varaa.
Huoltovarmuutta, onko meillä kansalaisilla siihen varaa.
Sähkö ja Digitaalinen huoltovarmuus
Talvi kuukausina valtion tuki tulee kotitalousvähennyksenä, tuella on yläraja sekä omavastuu.
Pienituloisten on mahdollista saada sosiaaliturvan kautta helpotusta sähkönkulutukseen.
Sähköjen ollessa poikki ei internet yhteydet toimi. Kotitalouksien tulisi varautua patteri radiolla josta varoitukset ja uutiset ovat kuultavissa. Sähköverkko ja sähkön saanti on huonosti hoidettua asia. Omavaraisuus sähkön tuotannossa on unelma joka ei näytä toteutuvan tämän talven aikana.
Sähkön hinta, on noussut, samalla sähköyhtiöt tekevät voitokasta tulosta. Osa pienistä sähköyhtiöistä on vaikeuksissa pitkien sähkö sopimuksien takia. Pienet karsiutuu tai ostetaan markkinoilta pois. Kuten Suomessa on totuttu, sähkö tuskin tulee halpenemaan siitä pitää huolen yritysten tulostavoitteet jotka pyrkivät voitokkaaseen tulokseen.
Suomalaisten sähköyhtiöiden tulisi ajatella kansalaisia, monella on jo nyt maksuvaikeuksia laskujen maksuun. Pien- ja keskisuuret yritykset joilla vanhat sähkö sopimukset katkeavat ennen pakkaskautta ovat kannattavuuden rajoilla. Useita yrityksiä tulee joutuu kestämättömään tilanteeseen.
Hallitus alensi sähkön arvonlisäveroa, tämä ei kuitenkaan ole ratkaiseva tuki. Maksettavaa jää kuitenkin kuukaudessa reilu summa. Suorassa sähkölämmityksessä olevat omakotitalot ovat vaikeuksissa. Moni etsii vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja, tämän ovat huomanneet myös myyjät jotka tarjoavat erilaisia polttoaineisiin perustuvia lämmittimiä. Hinnat ovat nousseet jopa kaksinkertaisiksi.
Tällä hetkellä on merkitty maksuhäiriötä sähkön hinnan nousun jälkeen. Tämä tulee jatkumaan, toleranssi on ylitetty.
Ruoka
Elintarvikkeiden hinnat ovat tasaisesti nousseet. Vaikka asiaa selitetään monin tavoin totuus on päivittäistavarakaupan kannattavuuden nousu. S-ryhmän tulos on parantunut, Keskon tulos parani maaliskuuhun mennessä voimakkaasti. Olemme elintarvikkeissa maatalouden ongelmien takia ulkomaisten hyödykkeiden varassa. Huoltovarmuudessa hallituksen toimet ovat olleet riittämättömiä.
Vaihtoehtoinen lämmitys
Kaikki tuotteet nousseet jopa kaksinkertaisiksi viime vuodesta. Noin reilu vuosi sitten sai heittokuution sekapuuta lämmitykseen 35-40 euroa, nyt samasta saa maksaa 70-80 euroa. Helsingin alueella motista maksetaan jopa 200 euroa.
Kaupoissa oon huomattu vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kysynnän kasvaneen. Vastaavasti hinnat ovat nousseet. Näihin kuuluu nestekaasu käyttöiset lämmittimet, petroolilämmittimet, puuklapit, briketit.
Sairaalapalvelut
Pohjois-Savo saa kyseenalaisen kunnian olla ykkösenä, hoitoon pääsy on pitkien jonotuksien takana. Verkosta jos katsoo niin ohjeistusta löytyy, ei toimintaa ongelmien korjaamiseksi.
Lääkkeiden saannissa apteekeissa on ollut jo nyt ongelmia. Varmuusvarastot eivät ole kunnossa.
Potilasturvallisuus ja lääkehoito ovat lamaantunut. Yhteiskuntamme peruspilari sairaanhoito, ja potilas hoito ontuu voimakkaasti, leikkauksiin pääsy viivästyy. Sairaanhoitajien työuupumus johtaa uusien työpaikkojen etsintään. Sairaanhoitajien palkankorotukset eivät tuo mukanaan työssäjaksamista. Huoltovarmuus ei toimi tässäkään. Päätökset sairaanhoidon kehittämisestä ovat epäonnistuneet.
Turve
Turvetta ei edelleenkään luokitella uusiutuvaksi, eikä turpeen tuotantoa tueta. Turpeen tuotanto ja tuki toiminnan aloittamiselle pakkaskauden ajaksi ei näytä etenevän. Vaihtoehtoisena lämmitysmuotona olisi otettava turve mukaan, edullista energiaa joka voisi pienentää sähkön hintoja jonkin verran.
Polttoaine
Polttoaineen hinnoittelu, edelleen 0,30 senttiä kalliimpaa kuin Saksassa tai Ranskassa. Polttoaineen hinnat ovat jämähtäneet yli kahden euron litra, hämmästyttävää oli huomata myös polttoöljyn nousevan 2 euron tietämille. Diesel veron poistaminen olisi rahtikuluihin alentava vaikutus. Maatalouden kannattavuuden tukemiseksi on polttoaineen verotus muutettava alhaiseksi sekä polttoöljyn käyttöä helpotettava.
Maatalous
Omavaraisuutta toivottiin, päätökset siirretty hamaan tulevaisuuteen. Kulurakenne maanviljelijöille kannattamaton. Polttoaineen hinnat nostavat maatalouden tuotteiden hintoja, mutta maatilan omistajan palkkiot eivät ole juurikaan muuttuneet. Toisin sanoen nousevien sähkön hintojen ja polttoaineen hinnan nousun takia on maatalous kannattamatonta. Huoltovarmuus on annettu ulkomaisen tuonnin varaan se jää nähtäväksi miten kaupan hyllyt tyhjentyvät, ongelmia ruuan tuotannossa on myös muissa maissa.
Vaikutukset yrityksille
Moni yritys tulee taistelemaan elinmahdollisuuksista. Nousevat kulut rahdeissa, sähkössä, myös ostoista johtuvat menot. Nousevat kulut laittavat ajattelemaan yrityksen lopettamista. Joulun aika on monelle yritykselle kulta-aikaa, mutta iso osa yrityksistä joutuu joulu-helmikuun aikana kiristämään toimintaansa hiljaisen ajan takia. Jos kassata puuttuu käteisvarannot eikä säästöjä ole tulee yrityksiä kaatumaan. On myös muistettava velan osuus, mikäli perustamis velkaa on vielä maksettavana, nousevat korot jäävät monien rasitteeksi.
Vaikutukset keskituloisille.
Palkkojen kehitys ei ole vastannut hintojen nousuja. Ostovoima häviää. Tämä taas vaikuttaa tuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiin. Asiakas valitsee yhä useammin halvimman tuotteen. Halvin tuote tuotetaan usein Kiinassa tai Malesiassa. Suomalaisen tai Eurooppalaisen tuotteen valitseminen jo hinnan takia on vaikeaa. Keskiluokka joka raataa ja maksaa veronsa joutuu myös maksamaan sosiaalista tukea verojen muodossa. Hallituksen ratkaisut ja kiristyvä verotus ajaa myös keskituloiset ahdinkoon. Aiheellista olisi miettiä myös ennakolta jos työpaikkoja häviää miten sosiaalisten menojen kasvu lisää velanottoa. Tässä tapauksessa myös bruttokansantuote tippuu sekä verokertymä vähenee.
Kokonaisvaikutukset ja valtion velka.
Lama sanaa ei ole vielä käytetty juurikaan lehdistössä, merkit lamasta on kuitenkin olemassa. Valtion velka kasvaa, nykyinen hallitus on tehnyt ratkaisuja velkarahalla elvyttämiseen. Lisäbudjetin mukaan valtio arvioi velan olevan 2022 lopussa 144 miljardia. Tähän on laskettava myös nousevat korot jotka nostavat valtiomme kuluja entisestään. Talous arvio oli 6,9 miljardia alijäämäinen. Talousarvion alijäämä katetaan lisä lainalla.
Valitettavasti tuntuu siltä, että tavallinen kansalainen jos ei omista mitään tai ei käy työssä, pärjää parhaiten. Valtio pitää siitä huolen sosiaaliturvan kautta.
Kauhulla saa seurata myös eläkkeiden kehitystä sekä niiden korjaamista huonompaan suuntaan. Hallituksen huono menestys korjataan myös eläke ratkaisuilla jotka vaikuttavat vanhemman väestön elinmahdollisuuksiin. Hekin maksavat veronsa, sähkönsä, sekä muut kulunsa. Onko eläkkeen saaja kohta huonommassa asemassa kuin sosiaaliturvaa nauttiva. Eihän sillä työuralla ole silloin enää mitään merkitystä ja sillä, että on maksanut veronsa useiden työvuosien ajan.
Mitä voisimme tehdä toisin.
Kyläyhdistyksien rooli haja-asutusalueilla on merkittävä, jos niin halutaan. Kyläyhdistykset voisivat valvoa puu tarpeiden jakelua ja turvata asuinalueensa tarpeen, koska kaikille ei niitä ole saatavilla. Myös mustanpörssin kauppaan ei pidä lähteä. Olen kuullut trokareiden ostavan 70 euron hintaan heittokuution puita ja myyvän sen eteenpäin kovemmalla hinnalla. Mökissä asuvat mummu ja vaari unohdetaan koska maksukyky ei riitä. Jälleenmyynnissä ei pitäisi ajatella nyt voittoja vaan selviytymistä. Velan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa nousevana, menee useita vuosia kun päästään taloudelliseen tasapainoon.
Kaikessa ei voi syyttää Ukrainan sotaa ja Venäjään kohdistuvia pakotteita. Silloin kun yritykset tahkoavat voittoja on kyseessä laillinen ryöstö jonka yhteiskuntamme päättäjät sallivat. Nyt viimeistään olisi herättävä ja muistettava ihmiset jotka tulevat kärsimään nousevista kuluista.
Annan kiitoksen silloin kun sen ansaitsee, hallituksemme ei ansaitse kiitosta. Huoltovarmuus on unohdettu, nyt jyllää markkinavoimat kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Armoa ei tunneta.
Hallituksen toimet ovat olleet veroteknistä kikkailua, vero helpotuksilla pelaamalla pidetään yllä julkisuuskuvaa. Pitää olla valmis laittamaan hintakattoa niin sähköön kuin kaikkiin muihin toimintoihin.
Lopuksi on todettava, ’’kun huoltovarmuus lisääntyy, niin epävarmuus vähentyy’’.
KariX
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/talousarvio/Sivut/Budjetti_2022.aspx
https://www.eurasiareview.com/14102022-which-policies-might-combat-inflation/